perjantai 6. tammikuuta 2017

Mustikan alla

Vesivärit, akvarellikynät ja musta tussi. Koko A6.

Mielessäni pyöri ties miten pitkään pätkä Sirkka Turkan runosta: "Ja niin me olemme jälleen yhdessä pellon kämmenellä, olen luonanne aina, mustikankukan alla, ikuisesti".
Tästä sitten syntyi kuva paperille. Kuvassa tietenkin reilu vuosi sitten kuollut kissani Unski. Ikävä on edelleen kova.

3 kommenttia:

  1. Hei! Liityin lukijaksi. Tervetuloa vastavierailulle uuteen blogiini :)
    http://monisuuntaista.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kuulla! Kävin katsomassa sivujasi, tsemppiä kovasti taiteen harjoitteluun! Tekemällä oppii. :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista