Vesivärit, akvarellikynät ja musta tussi. Koko A6.
Mielessäni pyöri ties miten pitkään pätkä Sirkka Turkan runosta: "Ja niin me olemme jälleen yhdessä pellon kämmenellä, olen luonanne aina, mustikankukan alla, ikuisesti".
Tästä sitten syntyi kuva paperille. Kuvassa tietenkin reilu vuosi sitten kuollut kissani Unski. Ikävä on edelleen kova.